Muistakaa apostolien sanoja

17. Mutta te, rakkaani, muistakaa nämä sanat, mitkä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen apostolit ovat edeltäpäin puhuneet, 

18. sanoen teille: "Viimeisenä aikana tulee pilkkaajia, jotka vaeltavat jumalattomuutensa himojen mukaan". 

19. Nämä juuri saavat aikaan hajaannusta, he ovat sielullisia, henkeä heillä ei ole. 

20. Mutta te, rakkaani, rakentakaa itseänne pyhimmän uskonne perustukselle, rukoilkaa Pyhässä Hengessä 

21. ja pysyttäkää niin itsenne Jumalan rakkaudessa, odottaessanne meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen laupeutta iankaikkiseksi elämäksi. 

22. Ja armahtakaa toisia, niitä, jotka epäilevät, pelastakaa heidät, tulesta temmaten; 

23. toisia taas armahtakaa pelolla, inhoten lihan tahraamaa ihokastakin.

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Juud. 1:17-23)

Varoituksia ja kehotuksia

17. Itse asiassa ei ollut tapahtunut mitään, mitä he eivät olisi osanneet odottaa. Apostolit olivat varoittaneet siitä, että pahoja ihmisiä ilmaantuisi. Vrt. 1 Tim 4:1 ss. Juudas ilmaisee tässä, ettei hän kuulu Jeesuksen apostoleihin. Huomaa kolmannen persoonan sanamuoto »ovat puhuneet ... sanoen». Tämä maininta saattaa viitata siihen, että kirjeen lukijat olivat apostolien aikalaisia.

18. Vrt. Apt 20:29 s.; 2 Piet 3:3 s. Imperfektimuoto sanonnassa »ovat puhuneet ... sanoen» korostaa, että apostolisia kehotuksia toistettiin yhä uudelleen ja uudelleen. On mahdotonta sanoa, lainaako Pietari Juudasta vai päinvastoin, vai onko Jumala vaikuttanut niin, että molemmat ovat kirjoittaneet saman asian toisistaan riippumatta, Juudas ei kuitenkaan. sano Pietarin tavoin, että pilkkaaminen liittyi Jeesuksen toiseen tulemukseen. Harhaopettajat väittivät olevansa niin Hengen täyttämiä, ettei heidän kristilliseen elämäänsä mahtunut lakia. Armo oli heidän selityksensä mukaan niin suuri, että jos he tekivät syntiä, se vain lisäsi armoa. Näin he vääristivät Jumalan armon irstaudeksi (j. 4). He painottivat yksipuolisesti vain sitä, että ainoastaan sielun pelastuminen merkitsi jotakin. Täysin yhdentekevää oli, mitä ruumiilla tehtiin, koska se kuitenkin tuhoutuisi.

19. Juudas huudahtaa kolmannen kerran halveksivasti "»nämä» (hçtoi)". Ne, jotka vetäytyvät erilleen toisista, saavat aikaan hajaannusta. Tässä käytetty sana kuvaa ylemmyydentuntoisia ihmisiä. jotka haluavat pysytellä erillään, kristittyjä fariseuksia. On mahdollista, että he olivat muodostaneet rakkausaterioilla oman kuppikuntansa (j. 12).

20. Juudas on jumalattomista ja väärämielisistä sanonut sen, mitä hänellä on sydämellään. Nyt hän kääntyy puhuttelemaan todellisia uskovia ja opettamaan heitä. Toisen kerran hän sanoo tässä heitä rakkaikseen (j. 17). "Pyhin usko" on se kristillinen ilmoitus, jonka he ovat ottaneet vastaan (ks. j. 3). Siinä rakentuminen edellytti apostolien opin tutkimista (Apt 2:42). Usko on pyhä, koska se poikkeaa kaikesta muusta. Se on aivan ainutlaatuinen asia sanomansa vuoksi ja sen moraalisen muuttumisen tähden, johon se johtaa. Taistelua harhaopettajia vastaan ei voiteta vain väittelyin. Uskovien tulee rukoilla.

21. Jumalan rakkaus. joka on ilmestynyt Pojassa (Joh 3:16), vuodatetaan meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta (Room 5:5). Tämä Jumalan rakkaus herättää myös vastarakkautta meidän sydämissämme (1 Joh 4:19). Jakeessa 1 Juudas kirjoitti, että he ovat rakkaita, jakeessa 2 hän toivoi, että tämä rakkaus lisääntyisi, ja tässä hän kehottaa. että he täyttäisivät oman osuutensa Jumalan kanssa tekemässään rakkausliitossa pysymällä rakkaudessa.

22. Eri ihmisiä on käsiteltävä eri tavoin. Pilkkaajista Juudas ei anna mitään ohjetta, eikä lukijoiden tulekaan nähdä vaivaa pelastaakseen heidät. Sen sijaan epäilijöille tulee pyrkiä osoittamaan heidän väärinkäsityksensä. Kun joku alkaa epäillä, toisten on korkea aika tulla avuksi. Häntä ei pidä heti erottaa toisten yhteydestä, vaan hänelle tulee tarjota kristillistä huolenpitoa ja apua. Tämän ja seuraavan jakeen teksti on hieman epävarma. Toiset väittävät, että kyseessä on vain kaksi ihmisryhmää, toisten mielestä niitä on kolme. Myös yksityiskohdista on esitetty erilaisia mielipiteitä.

23. Nämä ihmiset ovat maistaneet synnin katkeruutta ja sen kuluttavaa voimaa. He ovat kauttaaltaan saastuneita. Mutta heidätkin tulee ottaa rakastaen vastaan kristittyjen seurakuntaan. Heille laupeutta osoittavien tulee kuitenkin varoa, etteivät itse saastu.