Syy kirjeen kirjoittamiseen

3. Rakkaani! Kun minulla on ollut harras halu kirjoittaa teille yhteisestä pelastuksestamme, tuli minulle pakko kirjoittaa ja kehoittaa teitä kilvoittelemaan sen uskon puolesta, joka kerta kaikkiaan on pyhille annettu. 

4. Sillä teidän keskuuteenne on pujahtanut eräitä ihmisiä, joiden jo aikoja sitten on kirjoitettu tulevan tähän tuomioon, jumalattomia, jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi ja kieltävät meidän ainoan valtiaamme ja Herramme, Jeesuksen Kristuksen.

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Juud. 1:3-4)

Varoitus vääristä opettajista

3. Juudas kertoo aikoneensa kirjoittaa rakentavan ja rohkaisevan kirjeen, mutta sitten hän oli kuullut muutamista, jotka turmelivat seurakunnan uskoa. Hän katsoikin sen tähden välttämättömäksi lähettää heille taistelukirjoituksen, kehotuksen Jumalan seurakunnalle taistella uskon puolesta. Heidän uskonsa oli vaarassa turmeltua, ja hyvänä paimenena Juudas kiiruhti heidän avukseen. On mahdollista, ettei Juudas saanut koskaan kirjoittaa suunnittelemaansa rakentavaa kirjettä heidän yhteisestä pelastuksestaan, vaan sen sijaan hän lähetti vain tämän kirjeen. Sillä hän kuitenkin antoi oman merkittävän panoksensa pyhien kirjoitusten kokoelmaan. Usko on "annettu" meille. Me emme ole sitä itse aikaansaaneet. Se on annettu ja uskottu Jumalan omille, ja meidän tulee puolustaa sitä ja säilyttää se.

4. Nämä "ihmiset" eivät nähtävästi vielä olleet päässeet valta-asemaan seurakunnassa. Heitä oli vain muutamia, mutta sekin oli varsin paha asia. Heidän moraaliton oppinsa levisi. He olivat soluttautuneet salaa seurakuntaan, mutta enää he eivät olleet tuntemattomia. Pahin vaara ei siis ollut ulkoapäin tulevan vainon uhka. Sisältä nouseva vihollinen oli vaarallisempi. "Tuomio" on ilmoitettu sekä Vt:ssa että Ut:ssa, sekä suoraan että esikuvien, kuten Kainin, Bileamin ja Kooran avulla (j. 11).